| Takaisin A-Ö |
Urtica dioica |
Nokkoskasvit Urticaceae |
| Lajikuvaus
Korkeus 30-200cm. Monivuotinen, kaksikotinen ruoho jolla erilliset hede- ja emiyksilöt. Varressa ja lehdissä runsaasti poltinkarvoja. Varsi pysty ja nelisärmäinen. Lehdet herttamaiset, melkein suikeat ja sahalaitaiset. Vaatimattomat vihreät kukat roikkuvat pitkinä terttuina lehtihangoista. Rautanokkonen muistuttaa nokkosta mutta on yksivuotinen ja sen hede- ja emikukat ovat samassa kasvissa. Kasvupaikka Asutusten lähellä, teiden varsilla ja lehdoissa. Yleinen koko maassa. Käytettävät osat ja käsittely Rohtona käytetään kukintansa aloittaneita versoja, lehtiä, siemeniä ja juurta. Nokkonen on parhaimmillaan keväällä kun sen versot ovat 10-15cm pituisia. Myöhemmin lehdistä tulee pistäviä ja karkeita Heti keräämisen jälkeen versot pestään useassa vedessä. Versot ja lehdet voidaan kuivata sellaisenaan. Tällöin helposti syntyvä heinämäinen maku voidaan välttää seuraavasti: huuhdotut nokkoset kastetaan minuutiksi kiehuvaan laimeaan suolaveten, valutetaan lävikössä ja levitetään kuivamaan mahdollisimman ohueksi kerrokseksi. Kuivatut nokkoset murennellaan tiivisiin lasi- tai peltipurkkeihin. Ruoaksi valmistettaessa nokkoset hienonnetaan huuhtelemisen jälkeen veitsellä tai lihamyllyssä massaksi. Paras säilömistapa on pakastaminen: huuhdellut nokkoset kiehautetaan mahdollisimman vähässä vedessä ja pakastetaan sellaisenaan tai hiennonnettuna. Reseptit Nokkosmassaa voi käyttää ravintona muhennoksiin, keittoihin, ohukaisiin, leipätaikinaan, munakkaisiin jne pinaatin tapaan. Ulkoisiin hoitohin käytettän nokkosuutetta. Nokkostee: ruokalusikallinen tuoretta tai kuivattua nokkosta kupilliseen kuumaa vettä ja annetaan hautua, juodaan 2-3 kupillista päivässä |
Jo muinaiset roomalaiset ylistivät nokkosen erinomaisuutta ravinto- ja rohdoskasvina. Nyttemmin on tieteellisestikin todistettu nokkosen hyödyllisyys erityisesti reumaattisten sairauksien hoidossa. |
Käyttö
Nokkonen poistaa nestettä ja virtsahappoa ja hoitaa virtsatietulehduksia, se auttaa kihtiin ja vesipöhöön, turvotukseen ja iskiakseen. Nokkosta on käytetty myös eturauhasen liikakasvun estämiseen. Se tasaa verenpainetta, alentaa verensokeria, lisää hemoglobiinia ja punasolujen määrää ja hoitaa siten anemiaa. Nokkonen on pernarohto ja sitä on käytetty verisairauksien hoitoon. Se edistää ruuansulatusta ja sitä käytetään normalisoimaan suolen toimintaa, parantamaan ruuansulatusvaivoja, ripulia, ummetusta, peräpukamia, mahahaavaa ja maksa- ja sappivaivoja. Nokkonen irroittaa myös limaa ja sitä käytetään hengitysteiden ongelmien tukihoitona esim. krooniseen bronkiittiin, yskään ja astmaan, heinänuhaan ja allergioihin. Nokkosen sisältää pii ja asetyylikoliini torjuvat allergisia reaktioita. Kansanlääkinnässä nokkonen tunnetaan "verta puhdistavana" rohtona ja se on ollut paljon käytössä reuman ja kasvainsairauksien tukihoitona. Nokkosta on pidetty yleisesti hyvän kunnon ja vastustuskyvyn kohottajana. Kansa on myös käyttänyt nokkosen siemeniä potenssia kohottavana ja muistia lisäävänä rohtona. Ulkoisesti nokkonen lisää pintaverenkiertoa, tukankasvua ja poistaa hilsettä. Se auttaa siis ihottumiin, kynsien vaivoihin, mustelmiin ja liialliseen hikoiluun. Nokkoskylpy vahvistaa, virkistää, lievittää lihaskipuja ja reumaa ja edistää turvotuksen ja virtsahapon poistumista. Nokkosliuosta käytetään myös puutarhassa tuholaisten torjuntaan. Huomioitavaa Nokkosia ei pidä kerätä liian rehevästä maasta (esim. lantakasasta, kompostista) koska se kerää itseensä nitraattia. |