Lämmitysasiat ovat olleet pienimuotoinen ongelma koko projektin ajan johon on tullut kokeiltua yhtä sun toista ratkaisua. Takatilan eristysten ja oviin ripustettavien eristyspeitteiden ansiosta Ekin muutaman kuution kokoinen takatila lämpenee pelkällä ruumiinlämmöllä useita asteita, mikä riittää kesäkolealla säällä, mutta vähänkään viileämmissä lämpötiloissa meinaa tulla vilutus. Silloin, kun en tiennyt vielä mistään mitään ajattelin, että pistän takatilaan pöhisemään jonkinlaisen kaasulämmittimen niillä harvoilla kerroilla kun sitä tarvitsisin. En nimittäin tiennyt, että kaasulämmitin on hengenvaarallinen kapine umpinaisessa tilassa, koska se syö ilmasta happea ja kaatuessaan siitä tulee liekinheitin. Kaasun poltto tuottaa myös paljon kosteutta. Toinen vaihtoehto, mitä harkisin noin viisi sekuntia, oli jonkinsortin webaston asennuttaminen, mutta se maksaisi pienen omaisuuden. Ei sitten, pärjään ilman.
Puhallin
Paitsi etten pärjännytkään. Jo ensimmäisellä koereissulla kaipailin edes pientä lämmintä hönkää hyytäviin aamuyön tunteihin vaikka nukuin untuvapussissa. Seuraavalla Bilteman reissulla mukaani tarttui (puoliksi vitsinä) 12V tökkelillä toimiva sisätilanlämmitin, joka oli teholtansa kokonaista 130W. Laskeskelin, että hupiakullani sitä voi käyttää viisi-kuusi tuntia, ennen kuin akku olisi tyhjä. Kiinnitin lämmittimen takatilan kattoon sen mukana tulleella adapterilla. Masiina pääsi testiin Norjan reissussa, jonka aikana totesin, ettei 130W varsinaisesti lämmitä, mutta nostaa kuitenkin lämpötilaa muutamalla asteella ja poistaa kalseaa kosteutta. Lisäksi lämmittimessä oli myös lamppu ja tuuletin, joten se pääsi jatkoon potentiaalisesti hyödyllisenä kapineena.
Öljypatteri
Yhden kesän pärjäsin ihan ok tällä varustuksella, mutta seuraavana keväänä iski ihan mahdoton retkeilyvimma jo maaliskuussa. Hankien madaltuessa koitin kuumeisesti keksiä keinoa retkikauden aikaistamiseksi, siksihän tämän pakun olin hankkinut. Tarvitsisin siis tehokkaamman lämmittimen ja siihen ei enää hupiakku riittäisi. Asennutin Ekiin sisätöpselin johon saisi sähköä tolpasta. Ratkaisu toimisi tietty vain leirintäalueilla tai pihoissa yöpyessä, mutta olisi tyhjää parempi. Hommasin myös tehokkaamman puhaltimen mikä tarkoitti myös äänekästä, ja yhden yön jälkeen puhallin päätyi sukkelasti uuteen kotiin. Sain ystävältäni vinkin, että perinteinen öljypatteri voisi olla hiljainen ja turvallinen vaihtoehto. Muutamalla kympillä hankittu minikokokoinen lämmittäjä mahtuikin kätevästi sängyn ja sivuoven väliin ilman välitöntä tulipalon vaaraa. Testiyönä ulkolämpötila oli muutaman asteen plussan puolella, mutta minulla oli autossa oikein miellyttävä lämpötila. Patteri meni myös jatkoon, ja on siellä edelleen.
Nyt minulla oli kaksi lämmitintä ja sen olisi luullut jo piisaavan. Tällä varustuksella pärjäiltiin yksi kesä, mutta sitten retkikiima yllätti jo talvella! Lisäksi minua ahdisti ajatus olla lämmityksen suhteen leirintäalueiden varassa. Halusin vapaampaa puskaparkkeilua missä ja milloin huvittaa. Aloin miettimään vakavasti aggregaatin laittamista. Siitä saisin öljypatteriin ja muihinkin sähkölaitteisiin virtaa paikkariippumattomasti. Tutkailin innolla uudemman mallisia digitaalisia aggregaatteja, joita oli kehuttu kevyiksi ja hiljaisiksi. Olin jo melkein ostamassa Torista käytettyä, kun satuin vielä katsomaan pari YouTube videota aiheesta pienten aggregaattien melutaso, ja totesin, etten halua olla SE tyyppi joka pärisyttää sitä hemmetin vehjettä puskassa, kun muut haluaa nauttia luonnonrauhasta (been there).
Koska luovuttaminen ei kuulu hyveisiini, jatkoin tutkimuksia, jonka seuraamuksista kirjoittelen seuraavassa postauksessani!